Jos katsot tennistä televisiosta, huomaat, että pelaajat pelaavat erilaisilla pinnoilla ympäri vuoden. Käymme kaikki kolme läpi tässä artikkelissa ja selitämme, miten ne eroavat toisistaan. 

Wimbledonin majesteettinen nurmi 

Wimbledon on maailman suurin tennisturnaus, joka huokuu perinteitä ja englantilaisen yläluokan henkeä. Kaikkien pelaajien tulee pelata valkoisissa vaatteissa ja turnaus pelataan nurmikolla, ainoana neljästä Grand Slam -turnauksesta. 

Nurmi on kolmesta pinnasta nopein, koska nurmella pallo ei pompi yhtä korkealle kuin kovapintaisella kentällä ja soralla. Se tekee pelistä nopeaa ja se sopii tietyntyyppisille pelaajille.

Suomessa ei ole kovinkaan montaa nurmikenttää. On myös itsestäänselvää, että kentät kuluvat nopeasti Wimbledonin edetessä. Nurmikenttä vaatii siis paljon huoltoa. Nurmikausi on myös kausista lyhyin. 

Roger Federer, jota pidetään nopean pelin ja nurmikenttien asiantuntijana, on voittanut Wimbledonin kahdeksan kertaa – useammin kuin kukaan muu miespelaaja. Naisten puolella Martina Navratilova pitää ennätystä yhdeksällä voitolla.  

Monipuolinen kovapintainen kenttä sopii kovaa iskevälle pelaajalle

Suurin osa Suomen sisäkentistä on kovapintaisia. 

Hardcourt on pinta, joka on hitaampi kuin nurmi, mutta nopeampi kuin sora. Pinta palvelee usein kovaa iskevää pelaajaa, mutta sitä pidetään myös tasa-arvoisimpana pintana, kun ottelu on ratkaistava puhtaasti ja nopeasti. 

Kaksi Grand Slam -turnausta, Australian Open ja US Open, pelataan kovapintaisilla kentillä, joille on yleensä ominaista tummansininen pinta.

Kirjoitushetkellä Novak Djokovic on voittanut 18 Grand Slam -tittelistään 12 kovapintaisella kentällä, kun taas Serena Williamsin luku on 13/22 Grand Slam -voittoa kovalla kentällä.

Hidas, liukuva sora

Viimeisenä vuorossa on sora. Sorapintoja löytyy monissa eri väreissä, mutta useimmiten sille on ominaista punainen väri, jolloin kenttä on valmistettu hienosta tiilimurskasta. 

Sora on kolmesta pinnasta hitain, koska pallo pomppii hitaammin ja enemmän kuin nurmella ja hardcourt-kentällä. Lisäksi soralla pelaajan on mahdollista liukua: kyseessä on tekniikka, johon voidaan optimoida mahdollisuus saada hyvä lyönti sivuttaiseen palloon. 

Toisin kuin nurmi ja kovapintainen kenttä, sora on väljempi pinta, johon pallo tekee jälkiä pelin aikana. Niiden avulla voi myös nähdä, onko pallo ulkona vai sisällä.

Ranskan avoimet pelataan punaisella soralla, ja maailman paras sorakenttäpelaaja tätä kirjoitettaessa on espanjalainen Rafael Nadal, joka on voittanut Ranskan avoimet vaikuttavat 13 kertaa. 2000-luvun alussa Justine Henin voitti turnauksen neljä kertaa naisten puolella.

Valitse oikea kenkä pinnalle, jolla pelaat!

Kolmella eri pinnalla on siis merkitystä pelin kannalta. On myös loogista, että eri pinnoille löytyy sopivia kenkävaihtoehtoja. 

Kullekin pinnalle sopivissa kengissä pelaaminen on tärkeää suojan, optimaalisen tuen ja kengän tarpeettoman kulumisen välttämisen kannalta!

Sorakentillä suositellaan pelaamaan siihen erikoistuneissa kengissä, jotka tunnetaan myös nimellä ’Clay court’ -kengät. All court -kenkä sen sijaan sopii kaikille pinnoille ja lisää siten monipuolisuutta.

Tässä blogikirjoituksessa: Milloin tennisvarusteet kannattaa päivittää?, voit lukea lisää siitä, millainen kenkä sopii parhaiten millekin pinnalle ja miksi!

Millaisilla pinnoilla kotimaassa pelataan eniten?

Suomessa pelataan enimmäkseen sorakentillä. Valtaosa maan ulkokentistä on sorakenttiä, eikä Suomessa ole juuri lainkaan nurmikenttiä.

Monilla sisäkentillä on kuitenkin kova kenttäpinta – näitä löytyy kotimaasta myös runsaasti.
 
Nurmikenttien ylläpito on erityisen haastavaa. Kentän kuluminen näkyy selvästi esimerkiksi Wimbledonin turnauksen aikana, sillä finaali pelataan Centre Courtilla, jossa on useita kulumia.

High five ja tennisterveisin
Mikkel